Blogi: Miten toimintavarmuus voimalaitoksella tehdään?

Olemme tehneet pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä toimintamme hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja tätä työtä palvelevia päätöksiä ja toimenpiteitä tulemme tekemään myös tänä vuonna. TSE:n päästöt viime vuodelta ovat olleet yli 20 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna ja kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden päästöt ovat puolittuneet! Nyt kun yhteiskuntaamme kohtaa merkittävä koettelemus koronaepidemian muodossa, on syytä muistuttaa mieliin energiansektorin huoltovarmuuskriittinen rooli, ja minkä vastuun kannamme vastatessamme energiahuollon varautumisesta.

TSE:n tuotanto keskittyy voimalaitosyksiköihin Naantaliin, mutta merkittävä rooli TSE:n tuotantopaletissa on myös Turun laitoksilla – Orikedon biolämpökeskuksella ja Kakolan lämpöpumppulaitoksella, jolla tuotamme jäteveden hukkalämmöstä kaukolämpöä. Tätä kokonaisuutta kehittämällä ja uusiin tuotantolaitoksiin investoimalla tulemme luopumaan kivihiilestä seuraavien vuosien aikana, mutta energiantuotannon varmuus säilyttäen.

Alkuvuonna, jo ennen kuin ehdimme toden teolla huolestua koronasta, toimintaamme ovat koetelleet pienemmin myös työtaistelut, jotka ovat tuoneet omat haasteensa pitkälti biomassaan pohjautuvaan polttoainehuoltoon, kun metsäteollisuuden seisoessa teollisuuden sivutuotteita ei ole syntynyt, ja puuttuvia jakeita on jouduttu korvaamaan muilla jakeilla. Oma harminsa on aiheutunut ajoittaisista myrskyistä, jotka ovat estäneet polttoainelaivojen liikenteen ennakoidusti. Onneksi vaihtoehtoja on kuitenkin ollut ja tuotanto on pystytty turvaamaan joka hetki. Korvaajia ovat olleet muut puuperäiset polttoaineet, mutta myös kotimaisella ei-uusiutuvalla turpeella sekä kivihiilellä on tässä ollut oma roolinsa.

Valtakunnan tasolla huoltovarmuus, ja meillä voimalaitoksella operatiivinen toimitusvarmuus ei synny itsekseen. Se vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä työtä ja varautumista. Meillä on tämän suhteen nyt loistava tilanne TSE:ssa ja väittäisin myös, että koko energiasektorilla Suomessa. On kaunis ajatus, että se varautumisen taso, joka meillä nyt on, rakennettaisiin uudelleen kivihiilikiellon aikajänteellä eli alle kymmenen vuoden sisällä täysin ilman polttoon perustuvia teknologioita ja ilman polttoaineita, pelkästään esimerkiksi hukkalämpöihin, geotermiseen energiaan tai lämmön kysyntäjoustoon nojaten. Nämä tulevat olemaan tärkeä ja merkittävä osa kokonaisuutta, mutta myös nykyiselle tuotantorakenteelle pohjaavia varautumismalleja on oltava käytössä.

Energiahuollossa varautuminen vaatii vaihtoehtoja, ja tämän vuoksi koko polttoainevalikoima on oltava käytössä myös tulevaisuudessa. TSE tulee vähentämään päästöjä myös jatkossa investoimalla uusiin teknologioihin, mutta myös turvaamaan poikkeustilanteissakin monipuolisella tuotantorakenteella 200 000 asukkaan perusenergiantuotannon Turun seudulla. Työkalut on kuitenkin oltava, ja niiden tarjoamisessa poliittisilla päätöksentekijöillä on merkittävä rooli – tässä toivoimme heiltä sitä samaa viisautta ja jämäkkyyttä, jolla käsillä olevaan koronakriisiin on tartuttu. Vaikka keskityn tässä kirjoituksessani polttoainehuollon varautumiseen, on muistettava, että kaikki tekeminen perustuu sille, että meillä on osaavaa henkilöstöä tekemässä tätä ensiarvoisen tärkeää työtä. Tällä hetkellä mekin keskitymme tuotannossamme oman ja alihankkijoidemme terveyden turvaamiseen kaikilla niillä keinoin, joita meillä on käytettävissä, sillä se on tehtävä nyt. Jokaisen tuotantoketjussa toimivan, aina lähtien metsäkoneen ja polttoainerekan kuljettajasta voimalaitoksen käynnissäpitäjään, terveyden ja toimintakyvyn säilyttäminen on edellytys perustehtävästämme huolehtimiselle.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
TSE