Naantalin voimalaitoksen lauhdevesiputken lähistöllä havaittiin pienehkö määrä öljyä lauantaina 24.4.- maanantaina 26.4.2021 välisenä aikana.  Pelastuslaitos on käynyt paikalla, ja tehnyt tarvittavat toimenpiteet öljyn leviämisen estämiseksi.

Öljyn lähdettä on selvitetty viikonlopun aikana öljyn vuotokohdan paikantamiseksi. Selvityksissä on käynyt ilmi, että vuoto ei ole peräisin Naantalin voimalaitokselta, vaan muiden satamatoimintojen aiheuttama.

Tapahtunutta käydään läpi varmistaaksemme, että vastaavalta voidaan välttyä tulevaisuudessa. Havaitun öljyn poistamisen osalta yhteistyö viranomaisten kanssa jatkuu.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Naantalin voimalaitoksen lauhdevesiputken lähistöllä on havaittu pienehkö määrä öljyä lauantaina 24.4.2021. Pelastuslaitos on käynyt paikalla, ja tehnyt tarvittavat toimenpiteet öljyn leviämisen estämiseksi.

Öljyn lähde ei ole tiedossa. Jatkamme Naantalin voimalaitoksen osalta tilanteen selvitystä ja tiedotamme lisää selvityksen edetessä asiasta.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

EDIT: 7.4.2021 Tarkemmissa selvittelyissä on vahvistunut, että öljy ei ole peräisin Naantalin voimalaitokselta, vaan ajautunut mereltä laivalla tapahtuneen vuodon jälkeen Naantalin voimalaitoksen rantaan. Asiaa on selvitetty yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa.

Naantalin voimalaitoksen jäähdytysveden imu- ja purkuaukolla on havaittu pienehkö määrä öljyä perjantaina 2.4.2021 aamulla. Voimalaitos selvittää omalta osaltaan öljyn alkuperää, joka tämän hetkisen tiedon mukaan ei ole Naantalin voimalaitos.  Pelastuslaitos on käynyt paikalla,  ja estänyt öljyn leviämisen purkuaukon alueella.

Jatkamme tilanteen selvitystä ja tiedotamme lisää selvityksen edetessä asiasta omalta osaltamme.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) investoi Naantalin monipolttoaineyksikön energiatehokkuutta parantavaan, noin 10 MW:n lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä keväästä 2022 alkaen voimalaitosprosessin hukkalämmöstä sekä kesäaikaan merivedestä. Lämpöpumppulaitoksen toimittajaksi on valittu Suomen Teollisuuskylmä Oy.  Investoinnin myötä Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 000 t vuodessa, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia TSE:n vuoden 2020 toteutuneista hiilidioksidipäästöistä. TSE tavoittelee kivihiilen käytön lopettamista Turun alueen perusenergiantuotannossa vuoden 2022 aikana. Myös turpeesta luovutaan.

Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa, josta päälaitetoimituksen osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. Investointi on yksi TSE:n kivihiilestä luopumiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Lämpöpumppulaitos valmistuu kevään 2022 aikana ja fyysisesti se sijoitetaan viime vuoden heinäkuussa käytöstä poistetun vanhan kivihiiliyksikön generaattorin paikalle.

”Toteutamme aktiivisesti toimenpiteitä kivihiilestä luopumiseksi. Pääosa toimenpiteistä keskittyy nelosyksikön polttoainepohjan muuttamiseen vähäpäästöisempään suuntaan. Parhaillaan toteutamme kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja syöttölaiteinvestointia monipolttoaineyksikköön, jonka myötä aloitamme kuluvan vuoden syksyllä kierrätyspolttoaineiden käytön. Tämä lämpöpumppuinvestointi on investointiohjelmamme seuraava askel”, kertoo TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Suomen Teollisuuskylmä valittiin toimittajaksi erinomaisen hinta-laatusuhteensa ansiosta.

”Räätälöimme tuotteemme aina asiakkaan tarpeen mukaan ja olemme iloisia päästessämme mukaan kotimaisen energiamurroksen eturintamaan tämän TSE:n hankkeen myötä”, kertoo Suomen Teollisuuskylmä Oy:n toimitusjohtaja Altti Seinelä.

Hankkeessa toteutetaan noin 10 MW:n lämpöpumppuyksiköillä voimalaitosprosessin jäähdytyspiirin lämmön talteenotto tuottamalla noin 30-asteisesta jätelämmöstä 90-asteista kaukolämpöä. Lämpö otetaan talteen Naantalin nelosyksikön jäähdytysvesikierrosta, jolla jäähdytetään laitoksen apulaitteita.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Puh. 044 723 7152
Sähköposti: maija.henell@tset.fi

Altti Seinelä, toimitusjohtaja, Suomen Teollisuuskylmä Oy
Puh. 050 3135561
Sähköposti: altti.seinela@teollisuuskylma.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Turun Seudun Energiantuotanto Oy vastaa kaukolämmön perustuotannosta Turun seudulla. TSE omistaa Naantalin voimalaitoksen, Kakolan lämpöpumppulaitoksen sekä Orikedon biolämpökeskuksen. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (53,5 %), Turku Energia (43,5 %) ja Naantalin kaupunki (3 %).

Suomen Teollisuuskylmä Oy on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämmöntalteenottoratkaisujen toimittajia. Suomen Teollisuuskylmä Oy tarjoaa asiakkailleen laitetoimittajista riippumattomia, energiatehokkaita ja luotettavia ratkaisuja koko elinkaaren ajalle. Suomen Teollisuuskylmä toteuttaa toimitukset pääsääntöisesti luonnollisilla kylmäaineilla. Suomen Teollisuuskylmä Oy on yksityinen 100% Suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö.

Energia-alan yritysten yhteinen kannanotto 22.3.2021

Me allekirjoittaneet energiayhtiöt olemme huolissamme kaukolämmön tulevaisuudesta. Huolemme perustuu maamme kaupunkien energiayhtiöiden uusimpaan tilannekuvaan, jonka mukaan kaukolämmön tuotannon edellytykset heikkenevät monen tekijän summana. Tämä kehitys vaarantaa maamme lämmityksen huoltovarmuuden ja johtaa tehtyjen investointien vajaakäyttöön sekä kariutuneisiin kustannuksiin.

Haasteena on puutteellinen käsitys kaukolämpöjärjestelmän toimivuudesta järjestelmänä, jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena. Me energiayhtiöt olemme investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti – ja kehitys jatkuu. Lämmitysjärjestelmän toiminnallinen alusta, kaukolämpöverkko, on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaa kaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusia lämmönlähteitä hyödyntäen. Mikäli kaukolämpöverkon toimivuuden perustana olevan voimalaitoksen toimintaedellytykset vaarannetaan, uusien energialähteiden mahdollisuudet heikkenevät samalla, kun lämpöverkon toiminta koko kaupungin kattavana järjestelmänä surkastuu.

KOTIMAISEN PUUN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA

Yksi meneillään olevista suurista muutoksista on turpeen energiakäytön nopea väheneminen. Uusimman tilannekuvamme mukaan turpeen käyttö puoliintuu kaupunkien lämmitysenergian lähteenä jo kolmessa vuodessa. Turpeen tuottajat sopeuttavat tuotantonsa tähän tarpeeseen ja arvioiden mukaan kesällä 2021 tullaan nostamaan ennätysvähän energiaturvetta koko maassa. Vähennys vaihtelee alueittain tasoilla 50%–100% edellisen kesän tuotantoon verrattuna. Tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vain vanhojen varastojen realisointiin.

Voimalaitosten energiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät voi korvata turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti. Tämän takia kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tulee saada markkinoille, jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla. Nykyinen kemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajien ensiharvennusrästikohteilla. Siirtymäkaudelle turpeesta puuhun tarvitaan myös muiden metsänomistajaryhmien rästikohteiden energiapuut käyttöön. Tätä tavoitetta on tuettava kemeratuen kaltaisen tuen laajentamisella koskemaan kaikkien yritysten ja yhteisöjen metsiä valtiota lukuun ottamatta.

ENERGIAPUUTA KAIKKIEN METSÄNOMISTAJIEN METSISTÄ

Maamme metsänomistajista 60% on yksityisiä metsänomistajia. Valtion omistaa noin 25% metsämaasta ja loppu metsämaasta on yhteismetsillä (3%) ja erilaisilla yrityksillä ja yhteisöillä (12%). Metsänomistajuus on myös muuttumassa, esimerkiksi vuosien 2013–2016 välillä rahastojen omistama metsämaan määrä nousi kymmenkertaiseksi. Tämä kehitys on jatkunut myös sen jälkeen. Lähde: Metsämaan omistus | Luonnonvarakeskuksen tilastot (luke.fi).

Tilastojen mukaan maassamme on ensiharvennusrästejä noin 800 000 ha ja sen lisäksi myöhässä olevia taimikonhoitoja lähes saman verran. Rästejä on kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Nykyistä kemera-tukea maksetaan vain yksityisille metsänomistajille Kemera-tuet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi). Rästikohteiden energiapuumäärällä voitaisiin korvata energiaturpeen nykyinen käyttömäärä seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

Rästikohteet ovat syntyneet, kun metsän uudistamisen jälkeen kohteella ei ole tehty tarvittavaa taimikonhoitoa. Rästikohteilla puun korjuu on kalliimpaa kuin muissa hakkuissa, minkä vuoksi metsänomistajat eivät ole voineet myydä kohteita järkevästi puumarkkinoille. Ilman tukea nämä kohteet uhkaavat jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi.

Olemme tutustuneet tukijärjestelmän kehitystarpeita käsittelevän METKA-työryhmän raporttiin. Esityksessä hyvä tavoite on, että taimikonhoitotyöt pyritään tekemään oikea-aikaisesti. Esitettyjen toimenpiteiden epäkohtana on, että ne eivät auta purkamaan jo syntyneitä ensiharvennusrästejä. Esitetty pienpuun korjuutuen poisto lopettaisi energiapuun korjuun nuorista metsistä ja lisäisi tuontihakkeen käyttöä merkittävästi kaukolämmön tuotannossa. Muutoksella olisi suuri vaikutus lämmön toimituksen huoltovarmuuteen sekä alue- ja kansantalouteen.

Jotta voimme varmistaa kotimaisen metsänhoidon tason kehittymisen talousmetsissä ja samalla mahdollistamme kaikkien metsänomistajaryhmien ensiharvennusrästikohteiden energiapuun markkinoille tulon korvaamaan turvetta, tulee kemera-tukeen, tai sitä vastaavaan tukimalliin, tehdä seuraavat muutokset:

• tuki on laajennettava koskemaan kaikkia metsänomistajaryhmiä (pl. valtio)
• pienpuun korjuutuki on muutettava €/kiintokuutiometri -perustaiseksi (nyt tuki maksetaan €/ha perusteella). Tällä muutoksella parannetaan energiapuun korjuun kannattavuutta ja metsähoidon kannalta tärkeimmät kohteet saadaan hoidon piiriin
• tuki kohdennetaan turvesiirtymäkauden ajaksi vain energiakäyttöön menevään puuhun, jolloin turvemuutoksen aiheuttamaan puun lisäkysyntään voidaan vastata kotimaisen metsänhoidon pienpuulla
• tuen on oltava voimassa pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät uskaltavat investoida ja maamme rästikohteet saadaan hoidettua kuntoon.

Mikäli edellä esitettyjä toimenpiteitä metsähakkeen saatavuuden turvaamiseksi ei saada aikaan, vaihtoehtoisesti turpeen käyttömahdollisuuksia on parannettava, jotta lämmön ja sähkön tuotannon huoltovarmuus säilyy.

Kansallisesti ja alueellisesti merkittävinä kaukolämmöntuottajina ja huoltovarmuuden varmistajina toivomme tulevamme kuulluksi kaukolämmön tulevaisuutta suunniteltaessa.

Alva Yhtiöt Oy
EPV Energia Oy
Etelä-Savon Energia Oy
Keravan Energia Oy
Kokkolan Energia Oy
Kuopion Energia Oy
Kymppivoima Oy
Lahti Energia Oy
Napapiirin Energia ja Vesi Oy
Oulun Energia Oy
Pori Energia Oy
Savon Voima Oyj
Seinäjoen Energia Oy
Seinäjoen Voima Oy
Sipoon Energia Oy
Suur-Savon Sähkö Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Tornion Voima Oy
Turku Energia Oy
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Vaasan sähkö Oy
Vantaan Energia Oy
Vaskiluodon Voima Oy