Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tänään sulkenut lopullisesti Naantalin voimalaitoksen kaksi vanhinta kivihiilikäyttöistä yksikköään, vuonna 1960 valmistuneen ykkösyksikön ja vuonna 1964 valmistuneen kakkosyksikön. Laitosten sulkeminen on merkittävä askel TSE:n matkalla kohti kivihiiletöntä energiantuotantoa. TSE:n tavoitteena on luopua kivihiilestä energiantuotannossaan vuoteen 2025 mennessä, ja se on tehnyt viime vuosina merkittäviä investointeja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Naantalin voimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksikön yhteenlaskettu sähköntuotantoteho oli 220 MW ja ykkösyksikkö toimi viimeiset vuodet Fingridin tehoreservilaitoksena. Kakkosyksiköllä tuotettiin myös kaukolämpöä. Molempien yksiköiden prosessit erotetaan turvalliseen tilaan, ja lopullinen laitosten purku tehdään myöhemmässä vaiheessa. Yksiköt ovat tulleet teknisesti elinkaarensa päähän lähes 60 käyttövuoden jälkeen, ja ovat jääneet vähälle käytölle monipolttoainevoimalaitoksen eli Naantalin nelosyksikön valmistuttua vuonna 2017.

– Olemme jo pitkään kohdistaneet investointimme ja toimenpiteemme ratkaisuihin, jotka edistävät kivihiilestä luopumistamme ja hiilidioksidipäästöjemme vähentämistä ja kiivas investointitahti jatkuu edelleen, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Yksiköiden sulkemisella ei ole henkilöstövaikutuksia. TSE:n tuotantolaitosten operoinnista vastaa Turku Energia, ja täten myös Naantalin ykkös- ja kakkosyksikön käyttövastuu on ollut Turku Energialla.

Sulkemisten jälkeen Naantalin voimalaitoksella sähköä ja kaukolämpöä sekä höyryä tuottaa uusin, vuonna 2017 valmistunut monipolttoaineyksikkö, joka käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoaineita toimien päätuotantolaitoksena sekä kivihiilikäyttöinen kolmosyksikkö.

TSE on investoinut viime vuosina useisiin kivihiiltä korvaaviin ratkaisuihin kuten vuonna 2017 valmistuneeseen monipolttoainevoimalaitokseen, biopolttoaineiden kuljetinjärjestelmään ja savukaasulauhduttimeen. Kesäkuun alussa TSE ilmoitti investoivansa myös kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja syöttölaitteistoon, jonka myötä kivihiilestä voidaan luopua polttoaineena kokonaan myös monipolttoaineyksikössä vuonna 2022.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt investointipäätöksen kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja käsittelylaitteiston hankinnasta Naantalin voimalaitokseen. Investoinnin myötä TSE:llä on valmius luopua kivihiilen käytöstä nelosyksikössä vuoden 2022 aikana ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät investoinnin myötä vuositasolla yli 60 000 tonnia. Hankintojen kokonaisarvo tulee olemaan yli 15 miljoonaa euroa ja rakennusaikana hankkeen työllistävyys on noin 60 henkilötyövuotta.

Investointi toteutetaan vuosien 2020−2021 aikana ja kierrätyspolttoaineiden käytön on määrä alkaa syksyllä 2021. TSE:n Naantalin voimalaitoksen ympäristölupa mahdollistaa 80 000 tonnin vuotuisen kierrätyspolttoaineiden määrän hyödyntämisen. Hyödynnettävä kierrätyspolttoaine tulee olemaan pääosin kotimaista kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä jätteestä valmistettua hyvälaatuista, esimerkiksi pakkaus- tai purkujätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta.

TSE tavoittelee kivihiilestä luopumista vuoden 2022 aikana Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä ja kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä. Jo aiemmin TSE on tehnyt päätöksen kahden vanhimman kivihiiltä polttoaineena käyttävän yksikön sulkemisesta tulevana kesänä ja TSE:n hiilidioksidipäästöt tulevat vähentymään aiemmin tehtyjen investointipäätösten myötä kymmeniä prosentteja jo ennen kierrätyspolttoaineiden käytön aloittamista.

− Tämä investointipäätös mahdollistaa Naantalin nelosyksikön polttoainepohjan muuttamisen kokonaan kivihiilivapaaksi ja ilmentää omistajien tahtotilaa kivihiilivapaasta ja kiertotalouden ehdoin toteutetusta energiantuotannosta Naantalin voimalaitoksella, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Kivihiili jää nelosyksikössä varapolttoaineeksi turvaamaan tuotantoa häiriötilanteissa.

− Samanaikaisesti, kun vähennämme kivihiilen käyttöä siitä ennen pitkää luopuen, tulee operatiivinen toimintavarmuus sekä energiahuollon huoltovarmuus säilyttää kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää varautumista erilaisiin polttoaineiden saatavuushäiriöihin ja kivihiili on toistaiseksi toimivin vaihtoehto tähän tarkoitukseen, toteaa Henell.

Päälaitetoimituksesta on sovittu Raumaster Oy:n kanssa. Raumasterin toimitus sisältää muun muassa SRF:n vastaanottoaseman, syöttösiilon ja kuljettimet.

− Tämä tilaus jatkaa TSE:n ja Raumasterin pitkäaikaista yhteistyötä polttoaineiden käsittelyjärjestelmissä, ja vahvistaa Raumasterin markkinaosuutta kierrätyspolttoaineiden käsittelylaitteiden toimittajana. Vastaavat projektit tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, kun energiayhtiöt pyrkivät vähentämään päästöjä ja pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista, sanoo Raumaster Oy:n toimitusjohtaja Kari Pasanen.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Kari Pasanen, toimitusjohtaja, Raumaster Oy
puh. 040 512 0664
kari.pasanen@raumaster.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Raumaster on juuriltaan raumalainen teknologiakonserni, joka toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle maailmanlaajuisesti.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt investointipäätöksen biopolttoaineiden vastaanotto- ja käsittelylaitteiston laajentamisesta Naantalin voimalaitoksella. Investointi mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen Naantalin nelosyksikössä eli monipolttoainevoimalaitoksessa sekä vähentää yli 40 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuositasolla. Investoinnin kokonaisarvo on noin miljoona euroa.

Laajennus toteutetaan kesän aikana ja sen on määrä olla käytössä ennen seuraavaa talvikautta.

TSE tavoittelee kivihiilestä luopumista vuoden 2022 aikana nelosyksikössä ja kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä.

”Kivihiilestä luopumisen myötä pienenevät myös toimintamme hiilidioksidipäästöt. Tämä investointi mahdollistaa osaltaan yli 40 000 tonnin päästövähennykset vuositasolla vastaten yli viittä prosenttia TSE:n vuotuisista hiilidioksidipäästöistä”, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Nelosyksikön valmistuessa vuonna 2017 biopolttoaineiden osuus käytettävistä polttoaineista oli noin 50 %. Tänä vuonna puuperäisten polttoaineiden osuus on jo yli 70 %.

”Samanaikaisesti, kun vähennämme kivihiilen käyttöä, tulee operatiivinen toimintavarmuus säilyttää kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää investointeja myös polttoaineiden saatavuuden varmistamiseen, ja nyt tehtävä investointi palvelee myös tätä tavoitetta”, toteaa Henell.

Päälaitetoimituksesta on sovittu Raumaster Oy:n kanssa. Raumasterin toimitus sisältää muun muassa biomassan vastaanottotaskun ja kuljettimet.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Raumaster on juuriltaan raumalainen teknologiakonserni, joka toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle maailmanlaajuisesti.

Olemme tehneet pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä toimintamme hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja tätä työtä palvelevia päätöksiä ja toimenpiteitä tulemme tekemään myös tänä vuonna. TSE:n päästöt viime vuodelta ovat olleet yli 20 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna ja kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden päästöt ovat puolittuneet! Nyt kun yhteiskuntaamme kohtaa merkittävä koettelemus koronaepidemian muodossa, on syytä muistuttaa mieliin energiansektorin huoltovarmuuskriittinen rooli, ja minkä vastuun kannamme vastatessamme energiahuollon varautumisesta.

TSE:n tuotanto keskittyy voimalaitosyksiköihin Naantaliin, mutta merkittävä rooli TSE:n tuotantopaletissa on myös Turun laitoksilla – Orikedon biolämpökeskuksella ja Kakolan lämpöpumppulaitoksella, jolla tuotamme jäteveden hukkalämmöstä kaukolämpöä. Tätä kokonaisuutta kehittämällä ja uusiin tuotantolaitoksiin investoimalla tulemme luopumaan kivihiilestä seuraavien vuosien aikana, mutta energiantuotannon varmuus säilyttäen.

Alkuvuonna, jo ennen kuin ehdimme toden teolla huolestua koronasta, toimintaamme ovat koetelleet pienemmin myös työtaistelut, jotka ovat tuoneet omat haasteensa pitkälti biomassaan pohjautuvaan polttoainehuoltoon, kun metsäteollisuuden seisoessa teollisuuden sivutuotteita ei ole syntynyt, ja puuttuvia jakeita on jouduttu korvaamaan muilla jakeilla. Oma harminsa on aiheutunut ajoittaisista myrskyistä, jotka ovat estäneet polttoainelaivojen liikenteen ennakoidusti. Onneksi vaihtoehtoja on kuitenkin ollut ja tuotanto on pystytty turvaamaan joka hetki. Korvaajia ovat olleet muut puuperäiset polttoaineet, mutta myös kotimaisella ei-uusiutuvalla turpeella sekä kivihiilellä on tässä ollut oma roolinsa.

Valtakunnan tasolla huoltovarmuus, ja meillä voimalaitoksella operatiivinen toimitusvarmuus ei synny itsekseen. Se vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä työtä ja varautumista. Meillä on tämän suhteen nyt loistava tilanne TSE:ssa ja väittäisin myös, että koko energiasektorilla Suomessa. On kaunis ajatus, että se varautumisen taso, joka meillä nyt on, rakennettaisiin uudelleen kivihiilikiellon aikajänteellä eli alle kymmenen vuoden sisällä täysin ilman polttoon perustuvia teknologioita ja ilman polttoaineita, pelkästään esimerkiksi hukkalämpöihin, geotermiseen energiaan tai lämmön kysyntäjoustoon nojaten. Nämä tulevat olemaan tärkeä ja merkittävä osa kokonaisuutta, mutta myös nykyiselle tuotantorakenteelle pohjaavia varautumismalleja on oltava käytössä.

Energiahuollossa varautuminen vaatii vaihtoehtoja, ja tämän vuoksi koko polttoainevalikoima on oltava käytössä myös tulevaisuudessa. TSE tulee vähentämään päästöjä myös jatkossa investoimalla uusiin teknologioihin, mutta myös turvaamaan poikkeustilanteissakin monipuolisella tuotantorakenteella 200 000 asukkaan perusenergiantuotannon Turun seudulla. Työkalut on kuitenkin oltava, ja niiden tarjoamisessa poliittisilla päätöksentekijöillä on merkittävä rooli – tässä toivoimme heiltä sitä samaa viisautta ja jämäkkyyttä, jolla käsillä olevaan koronakriisiin on tartuttu. Vaikka keskityn tässä kirjoituksessani polttoainehuollon varautumiseen, on muistettava, että kaikki tekeminen perustuu sille, että meillä on osaavaa henkilöstöä tekemässä tätä ensiarvoisen tärkeää työtä. Tällä hetkellä mekin keskitymme tuotannossamme oman ja alihankkijoidemme terveyden turvaamiseen kaikilla niillä keinoin, joita meillä on käytettävissä, sillä se on tehtävä nyt. Jokaisen tuotantoketjussa toimivan, aina lähtien metsäkoneen ja polttoainerekan kuljettajasta voimalaitoksen käynnissäpitäjään, terveyden ja toimintakyvyn säilyttäminen on edellytys perustehtävästämme huolehtimiselle.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
TSE

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n laitoksella Orikedolla paloi keskiviikkona 26.2.20 hake hakkeen vastaanottorakennuksessa. Palo syttyi keskiviikkoaamuna ennen kello yhdeksää. Pelastuslaitos oli paikalla sammuttamassa paloa.

Tulipalolla ei ollut vaikutusta kaukolämmön tuotantoon ja -jakeluun Turun seudulla.

Kytöpalo ei aiheuttanut henkilö- tai aineellisia vahinkoa.

Yhteyshenkilöt

Jari Lahtinen, lämmönhankinta-asiantuntija, Turku Energia
Puh: 050 5573 157
jari.lahtinen@turkuenergia.fi