TSE sulkee Naantalin voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen kolmosyksikön

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tänään maanantaina 24.6.2024 tehnyt päätöksen sulkea Naantalin voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen kolmosyksikön. Yksikkö siirtyy tästä päivästä alkaen säilöntään, kunnes kolmosyksikkö suljetaan lopullisesti jouluaattona 2024.

Naantalin voimalaitoksen kolmosyksikön sähköntuotantoteho on 120 MW. Yksikkö on alun perin vuonna 1972 rakennettu väliottolauhdeturbiini, jolla on tuotettu Turun seudulle lämpöä, höyryä sekä sähköä. Naantalin voimalaitoksen vanhimmat kivihiilikäyttöiset ykkös- ja kakkosyksiköt suljettiin vuonna 2020.

– Naantalin kolmosyksikön käyttötarve on jäänyt vähäiseksi monipolttoainevoimalaitoksen eli Naantalin nelosyksikön valmistumisen jälkeen. Vähäisen käyttöasteen lisäksi laitoksen sulkeminen on askel kohti kivihiiletöntä tuotantoa Naantalissa, toteaa TSE:n toimitusjohtaja Pertti Sundberg

TSE:n tuotantolaitosten operoinnista vastaa Turku Energia, ja täten myös Naantalin kolmosyksikön käyttövastuu on Turku Energialla.

– Naantalin kolmosyksikön sulkemisella ei ole henkilöstön määrään liittyviä henkilöstövaikutuksia. Laitoksen käyttö on tapahtunut samalla henkilöstöllä, joka operoi TSE:n muitakin yksiköitä, joiden käytön osalta ei ole tullut merkittäviä muutoksia, kertoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.  

Laitoksen lopullisen sulkemisen jälkeen laitoksen prosessit erotetaan turvalliseen tilaan, ja lopullinen purku tehdään myöhemmässä vaiheessa.

Turku Energian ja TSE:n tuottama kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna pääosin sähköisellä tuotannolla

Turku Energian ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n yhteistiedote.

Kaukolämmön tuotannossa otettiin Turun seudulla viikonloppuna historiallinen askel, kun lähes koko Turku Energian myymä kaukolämpö tuotettiin sähköisellä tuotannolla. Kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna pääosin Kakolan lämpöpumpuilla, Naantalin voimalaitoksella sijaitsevalla sähkökattilalla, Naantalin kaukolämpöakulla ja Turun kaukolämpöakulla. Yhteensä kaukolämmön tuotanto oli 6200 MWh viikonlopun aikana. Tulevaisuudessa ei-polttavaan teknologiaan perustuva kaukolämmön tuotanto tulee kasvamaan muun muassa Turku Energian sekä Turun Seudun Energiantuotannon (TSE) sähkökattilainvestointien myötä.

Meneillään olevien kaukolämmön tuotantolaitosten vuosihuoltojen takia koko Turku Energian ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tuottama kaukolämpö tuotettiin edellisviikonloppuna sähköisellä tuotannolla. Viikonlopun aikana tuotettu kaukolämpö oli myös kokonaisuudessaan päästötöntä, sillä tuotannossa käytetty sähkö oli alkuperältään CO2-vapaata.

Ei-polttavaan teknologiaan perustuva kaukolämmön tuotannon osuus tulee tulevina vuosina edelleen kasvamaan. Turku Energialla on parhaillaan rakenteilla sähkökattila Pääskyvuoreen, joka valmistuessaan vuonna 2026 korvaa muun muassa kaukolämmön vara- ja huipputuotannossa käytettävää öljyä ja pellettiä, sekä Turun Seudun Energiantuotannolla on suunnitelmissa Naantalin voimalaitoksen toisen sähkökattilan prosessimuutos kaukolämmöntuotantoon. Biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö jatkaa kaukolämmön perustuotannon kivijalkana.

”Viime viikonloppu on loistava osoitus siitä, kuinka Turun seudulla on määrätietoisesti siirrytty kaukolämmön tuotannossa pois fossiilisiin polttoaineiseen perustuvasta tuotannosta ja kasvatettu ei-polttavaan teknologiaan perustuvan tuotannon osuutta. Tulevaisuus on kaukolämmössä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisen lisäksi nimenomaan ei-polttavassa tuotannossa ja siihen seudullisessa kaukolämmön tuotannossa investoidaan myös tulevaisuudessa”, sanoo Lämpö-yksikön johtaja Juho Perkonoja Turku Energiasta.

Turun seudun perustuotannon tuottava Naantalin voimalaitos on vuosihuollossa 25.8.2024 saakka. Tällä viikolla kaukolämmön perustuotantolaitoksista Orikedon biolämpökeskus palaa vuosihuollosta tuotantokäyttöön.

Kaukolämmön perustuotanto tuotetaan Turku Energian osakkuusyhtiön Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n omistamissa laitoksissa Naantalin voimalaitoksella, Orikedon biolämpökeskuksessa ja Kakolan lämpöpumpuilla. Lisäksi Turku Energialla on vara- ja huipputuotantolaitoksia sekä muilta tuottajilta hankittua kaukolämpöä.

Turku Energian myymän kaukolämmön määrä oli vuonna 2023 1905 GWh ja siitä jo 87 % tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla. Kaukolämpöä tuotettiin Turun seudulla vuonna 2023 biomassalla (52,3 %), lämmön talteenotolla, lämpöpumpuilla ja sähköllä (32,6 %), kivihiilellä (4,4 %), öljyllä (3,2 %), turpeella (2,6 %), SRF:llä 2,8 %, asfalteenilla (2,0 %) ja kaatopaikkakaasulla (0,3 %).

Turku Energian myymän kaukolämmön ominaispäästöt laskivat vuonna 2023 kolmanneksen verrattuna edellisvuoteen. Kaukolämmön ominaispäästöt olivat 38,1 kgCO2/MWh myytyä energiaa kohden.

Turku Energia on sitoutunut Turun kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Yhtiö on tehnyt pitkäjänteisesti siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energianlähteitä.

Turku Energia ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy lahjoittivat tarvikkeita Ukrainaan

Turku Energia ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) ovat lahjoittaneet Ukrainaan käytöstä poistettuja sähköverkon komponentteja. Turku Energian lahjoitus pitää sisällään käytöstä poistetun 110 kV -virtamuuntajan ja releitä, TSE:n lahjoitus sisältää käytöstä poistetun 110 kV -virtamuuntajan ja katkaisijan. Lahjoituksen kokonaisarvo on yli 20 000 euroa.

Avustuspaketti on toimitettu Ukrainaan EU:n Pelastuspalvelumekanismin kautta Suomen sisäministeriön koordinoimana.

”Olemme tyytyväisiä, jos tällä paketilla voimme auttaa edes yhden ukrainalaisen sähköaseman palauttamista toimintakuntoon ja saamaan sähköä sodan runtelemille alueille. Jatkamme talven mittaan omien sähköasemiemme perusparannushankkeita, ja tavoitteenamme on lähettää käytöstä poistetut käyttökelpoiset komponentit korvaamaan Ukrainassa tuhoutunutta sähköinfraa. Haastamme muutkin sähköalan toimijat katsomaan käytöstä poistettuja komponentteja sillä silmällä, jos niillä voisi auttaa ukrainalaisten tuhoutuneen sähköinfran jälleenrakennusta kylmän talven varalle”, sanovat TSE:n operatiivinen johtaja Pertti Sundberg ja Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.

Sähköverkon materiaalia ja verkkokomponentteja oli purkamassa ja pakkaamassa Eltel.

Lisätietoja:

Pertti Sundberg, operatiivinen johtaja (toimitusjohtaja 1.1.2023 alkaen), Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Puh. 050 566 5315
pertti.sundberg@tset.fi

Timo Honkanen, toimitusjohtaja, Turku Energia
puh. 050 5573 133
timo.honkanen@turkuenergia.fi

Pertti Sundberg on nimitetty Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtajaksi

DI Pertti Sundberg (1973) on nimitetty Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) toimitusjohtajaksi 1.1.2023 alkaen. Sundberg siirtyy tehtävään TSE:n operatiivisen johtajan tehtävästä, jossa hän toimi 3.10. 2022 alkaen.

Ennen Turun Seudun Energiantuotantoa Sundberg on työskennellyt mm. TGS Finland Oy:ssa turbiini- ja generaattorihuoltojen myyntipäällikkönä. Hänellä on pitkä kokemus turbiinien ja kattiloiden parissa työskentelystä sekä energia-alan konsultoinnista.

”Olen todella iloinen, että saamme Pertin luotsaamaan TSE:tä. Hänellä on erinomainen tausta tehtävään ja uskon, että hänen johdollaan TSE turvaa kaukolämmön kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Pystymme tukemaan sitä kehittämällä toimintaa yhdessä Turku Energian ja Fortumin energia-alan osaajien kanssa kohti uusiutuvan energiantuotannon kasvattamista ja joustavaa tuotantojärjestelmää”, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Piispa.

Lisätietoja:
Timo Piispa, hallituksen puheenjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. puh. 050 453 2758
Sähköposti: timo.piispa@fortum.com

Naantalin voimalaitoksella tulipalo SRF-polttoaineen varastosiilossa – pelastuslaitos on paikalla sammuttamassa tulipaloa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitoksella on syttynyt tulipalo SRF-polttoaineen varastosiilossa torstaina 17.11.2022 hieman ennen keskiyötä. Palon havaitsi laitoksella työskennellyt työntekijä. Pelastuslaitos on paikalla usean yksikön voimin sammuttamassa tulipaloa. Tämänhetkisen arvion mukana tulipalosta aiheutuu aineellisia vahinkoja SRF-polttoaineen varastosiilossa. Tulipalolla ei ole vaikutusta tuotantoon eikä se ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Palon syttymissyytä selvitetään. SRF on kierrätyspolttoaine, joka koostuu kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamattomasta jakeesta.

Lisätietoja:
Kalle Karjala, käynnissäpitopäällikkö, Turku Energia
Puh. 040 707 9398
kalle.karjala@turkuenergia.fi

Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä pieni tulipalo

Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä on havaittu to 1.9.2022 aamupäivällä pieni tulipalo turbiinilta lähtevässä höyrylinjassa. Tilanne on hallinnassa, palolaitos on tulossa varmistamaan tilanteen, ei vaikutusta tuotantoon.

Lisätietoja:

Kalle Karjala
Käynnissäpitopäällikkö, Turku Energia
Puh. 040 707 9398

Naantalin voimalaitoksella annetaan yleinen vaaramerkki 25.4.2022 klo 12 jälkeen osana laitoksen turvallisuustestausta

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitokselta annetaan 25.4.2022 kello 12 jälkeen yleinen vaaramerkki. Ensin kello 12 kuuluu normaali viikoittainen sireenin testaus, ja yleinen vaaramerkki seuraa tätä. Voimalaitoksella testataan uuden hukkalämpö- ja merivesilämpöpumpun turvajärjestelmää ja vaaramerkki on osa testausta. Yleinen vaaramerkki ei siis aiheuta toimenpiteitä.

Lisätietoja:
Veli-Pekka Kervinen, työturvallisuuspäällikkö, Turku Energia
puh. 050 5573 497
veli-pekka.kervinen@turkuenergia.fi

Turku Energian hallituksen puheenjohtajan ja TSE:n hallituksen jäsenen Ilkka Kanervan muistoa kunnioittaen

Suru-uutinen tavoitti myös meidät Turku Energiassa tänään. Pitkäaikainen hallituksemme puheenjohtaja Ilkka Kanerva on poissa. Ilkka toimi myös edustajanamme Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n hallituksessa ja oli näissä rooleissaan aktiivisesti edistämässä Turun seudullisia energiaratkaisuja kohti hiilineutraalia Turkua ja seutukuntaa.

Otamme lämpimästi osaa läheisten suruun ja kiitämme Ilkkaa hänen merkittävästä panoksestaan seudullisten energiaratkaisujen edistämisen eteen.

Timo Honkanen
Toimitusjohtaja
Turku Energia

Blogi: Maailmantilanteen muuttuessa TSE jatkaa työtä toimitusvarmuuden eteen ja kohti ilmastotavoitteita

Ukrainaa, maailmaa ja mieliämme järkyttäneen, Venäjän aloittaman sodan seurauksena keskustelu on kääntynyt vahvasti varautumiseen liittyneisiin teemoihin. Energian toimitus- ja omalta osaltamme myös huoltovarmuudesta vastaavana yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisenä toimijana teemme osamme, jotta energiahuolto pelaa häiriötilanteessa.

Viime viikot olemme tiiviisti keskittyneet varmistamaan tulevan lämmityskauden polttoainehuoltoa yhdessä pitkäaikaisten ja luotettavien kumppaniemme kanssa. Heti sodan ensi metreillä oli selvää, että energiahuollossa emme voi enää luottaa venäläistä alkuperää olevien polttoaineiden toimitusten varmuuteen ja ryhdyimme toimenpiteisiin niiden korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla ja muiden alkuperämaiden biopolttoainetoimituksilla. Onneksi keinovalikoimassamme oli edelleen myös kotimainen turve – nyt sitä tarvitaan siihen tarkoitukseen, mistä sen taru 70-luvun energiakriisissä sai alkunsa.

Tavoitteemme luopua kivihiilestä tänä vuonna ei ole muuttunut

Koronaepidemian nyt jäädessä julkisuudessa vähemmälle ja suurempien murheiden alle, näkyvät sen vaikutukset edelleen toiminnassamme. Olimme tavoitelleet nyt kevättalvella saattavamme päätökseen Naantalin voimalaitoksen hukkalämpö- ja merivesilämpöpumppuprojektimme, jolla nostetaan laitoksen lämmöntuotantokapasiteettia 10 MW päästöjä lisäämättä ja kivihiiltä korvaten. Projekti on alkuperäisestä tavoitteestaan myöhässä koronapandemian aiheuttamien laite- ja materiaalitoimitusten viivästyttyä, mutta ennakoimme sen valmistuvan kuitenkin hyvissä ajoin ennen seuraavaa lämmityskautta.

Toinen toimintaamme merkittävästi vaikuttava projekti, jonka osalta teemme vielä viimeistelytöitä, on SRF-investointi. Olemme viime syksystä lähtien käyttäneet kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä valmistettua polttoainetta korvataksemme kivihiiltä. Määrää nostetaan hiljalleen, eikä strateginen tavoitteemme luopua fossiilisista, ei-jäteperäisistä polttoaineista Naantalin voimalaitoksen nelosyksikön tavanomaisena polttoaineena tänä vuonna ole muuttunut, vaikka maailma ympärillämme onkin mennyt ylösalaisin.

TSE:n strategiset hankkeet menevät siis vahvasti eteenpäin haasteista huolimatta ja samalla tehostettu työ varautumisen osalta on käynnissä. Toimitusvarmuudesta huolehtiminen on meille arkipäivää normaalioloissakin ja varautuminen ”takaraivossa”. Asiakkaamme voivat olla huolettomin mielin energiahuollon varmuuden osalta – varautuminen on osa ydintekemistämme.

”Energian toimitus- ja omalta osaltamme myös huoltovarmuudesta vastaavana yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisenä toimijana teemme osamme, jotta energiahuolto pelaa häiriötilanteessa”, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Maija Henell
Toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy

Naantalin voimalaitoksen alueelle suunnitellaan vedyn tuotantolaitosta

Elomaticin perustama kehitysyhtiö GreenH2ub ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) ovat solmineet aiesopimuksen, jossa osapuolet selvittävät vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamista TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle. Tarkoituksena on tuottaa vetyä meri- ja raskaan liikenteen polttoaineeksi, jonka sivutuotteena syntyvää hukkalämpöä hyödynnettäisiin kaukolämpönä.

Elomatic on perustanut kehitysyhtiö GreenH2ub Oy:n tarkoituksenaan luoda pilottihankkeita vedyn tuotannolle ja käytölle meri- ja maaliikenteessä mahdollisimman nopeasti. Nyt ensimmäinen hanke on toteutumassa, kun TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle kaavaillaan rakennettavaksi vedyn tuotantolaitosta. Tämänhetkisen arvion mukaan hanke voisi toteutua aikaisintaan vuoden 2023 aikana.

Vetyä voidaan tuottaa vihreällä sähköllä elektrolyysin avulla, eikä puhtaan vedyn polttamisesta synny lainkaan hiilipäästöjä, vaan ainoastaan sähköä ja vettä. Siksi vetyteknologia ja siitä johdannaiset polttoaineet ovat kestävä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Erityisen merkittävässä roolissa vetypolttoaineet ovat raskaassa liikenteessä ja merenkulussa, joiden energiatarpeisiin akkuteknologia ei riitä vastaamaan. Nyt perustettu GreenH2ub Oy pystyy tuottamaan vetyä mm. yhteysalusliikenteelle.

”Vetytalous, yhdessä vihreän sähköntuotannon kanssa, luo samalla Suomelle huoltovarmuusnäkökulmasta siirtymän varastoinnista jatkuvaan tuotantoon,” Elomaticin toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo toteaa.

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Noin kolmannes vihreän vedyn tuotannossa käytetystä sähköstä menee hukkaan lämpönä. Voimalaitoksen ja kaukolämpöverkon läheisyys on sijaintina ideaali, sillä tuotannossa syntyvä hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön kaukolämpönä. Tämä parantaa vedyn tuotannon energiatehokkuutta.

”Vetytalous on merkittävä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää, jossa puhtaan sähkön ja lämmön tuotanto yhdessä liikennepolttoaineiden tuotannon kanssa muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Näiden tuotantolaitosten keskittämisestä hyötyvät kaikki. TSE on systemaattisesti kehittänyt kestävää energiatuotantoa, ja tämä on seuraava askel tuleviin energiaratkaisuihin”, TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell sanoo.

Hanke on osa kehitysyhtiö Green Industry Parkin toimia, joiden tarkoituksena on kehittää Naantalissa ja Raisiossa sijaitsevaa entistä jalostamoaluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi.

”Olen iloinen, että alueen ensimmäinen bio- ja kiertotalouden hanke voidaan saada alkuun jo ennen kuin itse maa-alue saadaan jalostamolta käyttöön. Se tulee olemaan merkittävä osa uutta ekosysteemiä, joka alueelle pyritään kehittämään”, Green Industry Parkin hallituksen puheenjohtaja Panu Routila toteaa.

Lue Elomaticin 28.9.2021 julkaisema tiedote.

Siirry takaisin sivun alkuun