Naantalin voimalaitoksen lauhdevesiputken lähistöllä havaittiin pienehkö määrä öljyä lauantaina 24.4.- maanantaina 26.4.2021 välisenä aikana.  Pelastuslaitos on käynyt paikalla, ja tehnyt tarvittavat toimenpiteet öljyn leviämisen estämiseksi.

Öljyn lähdettä on selvitetty viikonlopun aikana öljyn vuotokohdan paikantamiseksi. Selvityksissä on käynyt ilmi, että vuoto ei ole peräisin Naantalin voimalaitokselta, vaan muiden satamatoimintojen aiheuttama.

Tapahtunutta käydään läpi varmistaaksemme, että vastaavalta voidaan välttyä tulevaisuudessa. Havaitun öljyn poistamisen osalta yhteistyö viranomaisten kanssa jatkuu.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Naantalin voimalaitoksen lauhdevesiputken lähistöllä on havaittu pienehkö määrä öljyä lauantaina 24.4.2021. Pelastuslaitos on käynyt paikalla, ja tehnyt tarvittavat toimenpiteet öljyn leviämisen estämiseksi.

Öljyn lähde ei ole tiedossa. Jatkamme Naantalin voimalaitoksen osalta tilanteen selvitystä ja tiedotamme lisää selvityksen edetessä asiasta.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

EDIT: 7.4.2021 Tarkemmissa selvittelyissä on vahvistunut, että öljy ei ole peräisin Naantalin voimalaitokselta, vaan ajautunut mereltä laivalla tapahtuneen vuodon jälkeen Naantalin voimalaitoksen rantaan. Asiaa on selvitetty yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa.

Naantalin voimalaitoksen jäähdytysveden imu- ja purkuaukolla on havaittu pienehkö määrä öljyä perjantaina 2.4.2021 aamulla. Voimalaitos selvittää omalta osaltaan öljyn alkuperää, joka tämän hetkisen tiedon mukaan ei ole Naantalin voimalaitos.  Pelastuslaitos on käynyt paikalla,  ja estänyt öljyn leviämisen purkuaukon alueella.

Jatkamme tilanteen selvitystä ja tiedotamme lisää selvityksen edetessä asiasta omalta osaltamme.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
p. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) investoi Naantalin monipolttoaineyksikön energiatehokkuutta parantavaan, noin 10 MW:n lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä keväästä 2022 alkaen voimalaitosprosessin hukkalämmöstä sekä kesäaikaan merivedestä. Lämpöpumppulaitoksen toimittajaksi on valittu Suomen Teollisuuskylmä Oy.  Investoinnin myötä Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 000 t vuodessa, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia TSE:n vuoden 2020 toteutuneista hiilidioksidipäästöistä. TSE tavoittelee kivihiilen käytön lopettamista Turun alueen perusenergiantuotannossa vuoden 2022 aikana. Myös turpeesta luovutaan.

Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa, josta päälaitetoimituksen osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. Investointi on yksi TSE:n kivihiilestä luopumiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Lämpöpumppulaitos valmistuu kevään 2022 aikana ja fyysisesti se sijoitetaan viime vuoden heinäkuussa käytöstä poistetun vanhan kivihiiliyksikön generaattorin paikalle.

”Toteutamme aktiivisesti toimenpiteitä kivihiilestä luopumiseksi. Pääosa toimenpiteistä keskittyy nelosyksikön polttoainepohjan muuttamiseen vähäpäästöisempään suuntaan. Parhaillaan toteutamme kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja syöttölaiteinvestointia monipolttoaineyksikköön, jonka myötä aloitamme kuluvan vuoden syksyllä kierrätyspolttoaineiden käytön. Tämä lämpöpumppuinvestointi on investointiohjelmamme seuraava askel”, kertoo TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Suomen Teollisuuskylmä valittiin toimittajaksi erinomaisen hinta-laatusuhteensa ansiosta.

”Räätälöimme tuotteemme aina asiakkaan tarpeen mukaan ja olemme iloisia päästessämme mukaan kotimaisen energiamurroksen eturintamaan tämän TSE:n hankkeen myötä”, kertoo Suomen Teollisuuskylmä Oy:n toimitusjohtaja Altti Seinelä.

Hankkeessa toteutetaan noin 10 MW:n lämpöpumppuyksiköillä voimalaitosprosessin jäähdytyspiirin lämmön talteenotto tuottamalla noin 30-asteisesta jätelämmöstä 90-asteista kaukolämpöä. Lämpö otetaan talteen Naantalin nelosyksikön jäähdytysvesikierrosta, jolla jäähdytetään laitoksen apulaitteita.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Puh. 044 723 7152
Sähköposti: maija.henell@tset.fi

Altti Seinelä, toimitusjohtaja, Suomen Teollisuuskylmä Oy
Puh. 050 3135561
Sähköposti: altti.seinela@teollisuuskylma.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Turun Seudun Energiantuotanto Oy vastaa kaukolämmön perustuotannosta Turun seudulla. TSE omistaa Naantalin voimalaitoksen, Kakolan lämpöpumppulaitoksen sekä Orikedon biolämpökeskuksen. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (53,5 %), Turku Energia (43,5 %) ja Naantalin kaupunki (3 %).

Suomen Teollisuuskylmä Oy on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämmöntalteenottoratkaisujen toimittajia. Suomen Teollisuuskylmä Oy tarjoaa asiakkailleen laitetoimittajista riippumattomia, energiatehokkaita ja luotettavia ratkaisuja koko elinkaaren ajalle. Suomen Teollisuuskylmä toteuttaa toimitukset pääsääntöisesti luonnollisilla kylmäaineilla. Suomen Teollisuuskylmä Oy on yksityinen 100% Suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö.

Energia-alan yritysten yhteinen kannanotto 22.3.2021

Me allekirjoittaneet energiayhtiöt olemme huolissamme kaukolämmön tulevaisuudesta. Huolemme perustuu maamme kaupunkien energiayhtiöiden uusimpaan tilannekuvaan, jonka mukaan kaukolämmön tuotannon edellytykset heikkenevät monen tekijän summana. Tämä kehitys vaarantaa maamme lämmityksen huoltovarmuuden ja johtaa tehtyjen investointien vajaakäyttöön sekä kariutuneisiin kustannuksiin.

Haasteena on puutteellinen käsitys kaukolämpöjärjestelmän toimivuudesta järjestelmänä, jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena. Me energiayhtiöt olemme investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti – ja kehitys jatkuu. Lämmitysjärjestelmän toiminnallinen alusta, kaukolämpöverkko, on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaa kaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusia lämmönlähteitä hyödyntäen. Mikäli kaukolämpöverkon toimivuuden perustana olevan voimalaitoksen toimintaedellytykset vaarannetaan, uusien energialähteiden mahdollisuudet heikkenevät samalla, kun lämpöverkon toiminta koko kaupungin kattavana järjestelmänä surkastuu.

KOTIMAISEN PUUN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA

Yksi meneillään olevista suurista muutoksista on turpeen energiakäytön nopea väheneminen. Uusimman tilannekuvamme mukaan turpeen käyttö puoliintuu kaupunkien lämmitysenergian lähteenä jo kolmessa vuodessa. Turpeen tuottajat sopeuttavat tuotantonsa tähän tarpeeseen ja arvioiden mukaan kesällä 2021 tullaan nostamaan ennätysvähän energiaturvetta koko maassa. Vähennys vaihtelee alueittain tasoilla 50%–100% edellisen kesän tuotantoon verrattuna. Tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vain vanhojen varastojen realisointiin.

Voimalaitosten energiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät voi korvata turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti. Tämän takia kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tulee saada markkinoille, jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla. Nykyinen kemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajien ensiharvennusrästikohteilla. Siirtymäkaudelle turpeesta puuhun tarvitaan myös muiden metsänomistajaryhmien rästikohteiden energiapuut käyttöön. Tätä tavoitetta on tuettava kemeratuen kaltaisen tuen laajentamisella koskemaan kaikkien yritysten ja yhteisöjen metsiä valtiota lukuun ottamatta.

ENERGIAPUUTA KAIKKIEN METSÄNOMISTAJIEN METSISTÄ

Maamme metsänomistajista 60% on yksityisiä metsänomistajia. Valtion omistaa noin 25% metsämaasta ja loppu metsämaasta on yhteismetsillä (3%) ja erilaisilla yrityksillä ja yhteisöillä (12%). Metsänomistajuus on myös muuttumassa, esimerkiksi vuosien 2013–2016 välillä rahastojen omistama metsämaan määrä nousi kymmenkertaiseksi. Tämä kehitys on jatkunut myös sen jälkeen. Lähde: Metsämaan omistus | Luonnonvarakeskuksen tilastot (luke.fi).

Tilastojen mukaan maassamme on ensiharvennusrästejä noin 800 000 ha ja sen lisäksi myöhässä olevia taimikonhoitoja lähes saman verran. Rästejä on kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Nykyistä kemera-tukea maksetaan vain yksityisille metsänomistajille Kemera-tuet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi). Rästikohteiden energiapuumäärällä voitaisiin korvata energiaturpeen nykyinen käyttömäärä seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

Rästikohteet ovat syntyneet, kun metsän uudistamisen jälkeen kohteella ei ole tehty tarvittavaa taimikonhoitoa. Rästikohteilla puun korjuu on kalliimpaa kuin muissa hakkuissa, minkä vuoksi metsänomistajat eivät ole voineet myydä kohteita järkevästi puumarkkinoille. Ilman tukea nämä kohteet uhkaavat jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi.

Olemme tutustuneet tukijärjestelmän kehitystarpeita käsittelevän METKA-työryhmän raporttiin. Esityksessä hyvä tavoite on, että taimikonhoitotyöt pyritään tekemään oikea-aikaisesti. Esitettyjen toimenpiteiden epäkohtana on, että ne eivät auta purkamaan jo syntyneitä ensiharvennusrästejä. Esitetty pienpuun korjuutuen poisto lopettaisi energiapuun korjuun nuorista metsistä ja lisäisi tuontihakkeen käyttöä merkittävästi kaukolämmön tuotannossa. Muutoksella olisi suuri vaikutus lämmön toimituksen huoltovarmuuteen sekä alue- ja kansantalouteen.

Jotta voimme varmistaa kotimaisen metsänhoidon tason kehittymisen talousmetsissä ja samalla mahdollistamme kaikkien metsänomistajaryhmien ensiharvennusrästikohteiden energiapuun markkinoille tulon korvaamaan turvetta, tulee kemera-tukeen, tai sitä vastaavaan tukimalliin, tehdä seuraavat muutokset:

• tuki on laajennettava koskemaan kaikkia metsänomistajaryhmiä (pl. valtio)
• pienpuun korjuutuki on muutettava €/kiintokuutiometri -perustaiseksi (nyt tuki maksetaan €/ha perusteella). Tällä muutoksella parannetaan energiapuun korjuun kannattavuutta ja metsähoidon kannalta tärkeimmät kohteet saadaan hoidon piiriin
• tuki kohdennetaan turvesiirtymäkauden ajaksi vain energiakäyttöön menevään puuhun, jolloin turvemuutoksen aiheuttamaan puun lisäkysyntään voidaan vastata kotimaisen metsänhoidon pienpuulla
• tuen on oltava voimassa pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät uskaltavat investoida ja maamme rästikohteet saadaan hoidettua kuntoon.

Mikäli edellä esitettyjä toimenpiteitä metsähakkeen saatavuuden turvaamiseksi ei saada aikaan, vaihtoehtoisesti turpeen käyttömahdollisuuksia on parannettava, jotta lämmön ja sähkön tuotannon huoltovarmuus säilyy.

Kansallisesti ja alueellisesti merkittävinä kaukolämmöntuottajina ja huoltovarmuuden varmistajina toivomme tulevamme kuulluksi kaukolämmön tulevaisuutta suunniteltaessa.

Alva Yhtiöt Oy
EPV Energia Oy
Etelä-Savon Energia Oy
Keravan Energia Oy
Kokkolan Energia Oy
Kuopion Energia Oy
Kymppivoima Oy
Lahti Energia Oy
Napapiirin Energia ja Vesi Oy
Oulun Energia Oy
Pori Energia Oy
Savon Voima Oyj
Seinäjoen Energia Oy
Seinäjoen Voima Oy
Sipoon Energia Oy
Suur-Savon Sähkö Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Tornion Voima Oy
Turku Energia Oy
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Vaasan sähkö Oy
Vantaan Energia Oy
Vaskiluodon Voima Oy

Viime vuosi oli jälleen kerran vauhdikas TSE:n tuotannon kehittämisessä hiilidioksidineutraaliksi – vuonna 2020 puolitimme päästöt vuoteen 2019 nähden. Vuosi sitten valmistunut savukaasulauhdutin tuotti ennätysmäiset 260 000 MWh lämpöä vastaten lähestulkoon koko Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupunkien vuotuista kaukolämmön kulutusta.

Tähän lopputulokseen pääsy ei ole ollut yhdestä tekijästä kiinni, vaan on vaatinut merkittäviä panostuksia niin biopolttoaineiden hankintaan ja logistiikkaan kuin laitosten operointiinkin, jotta polttoainepohja on saatu muutettua otolliseksi, sekä tietysti myös toimivaa tekniikkaa. Turku Energia on kehittänyt lämpöverkon operointia ja onnistunut laskemaan kaukolämmön paluuveden lämpötilaa yli kahdella asteella, mikä on osaltaan ollut merkittävä tekijä saavuttaessamme parhaimmillaan lähes 70 MW:n tehon savukaasulauhduttimesta. Ja lämmin sääkin on avittanut meitä päästövähennyksissä – sitä ei voi kieltää.

Muutos pois kivihiilen polttajasta on ollut nopea. Olemme nyt Suomen suurin energiateollisuuden biopolttoaineiden käyttäjä vuotuisen käyttömäärämme ollen lähes 1 700 000 MWh. Määrä vastaa yli kymmentä tuhatta rekallista ja lähes 90 laivallista polttoainetta vuodessa, tuotuna Naantaliin ja Turun Orikedon biolämpökeskukselle. Tänä vuonna toteutimme biopolttoaineiden vastaanoton ja käsittelyjärjestelmän laajennuksen, mikä on osaltaan mahdollistanut biopolttoaineiden käyttömäärän lisäämisen. Hankintaketjumme on luotu muutamassa vuodessa lähes tyhjästä, kiitos siitä kuuluu niin TSE:n hankinnalle kuin polttoaineentoimittajillekin. Ketjun toiminta on vaatinut opettelua eikä vaikeuksiltakaan ole vältytty – yhtä varmasti, kuin niistä on selvitty, niitä on myös edessä.

Olemme investoineet pääosin Naantalin voimalaitokseen puhtaaseen tuotantoon viimeisten viiden vuoden aikana lähes 280 miljoonaa euroa ja vielä on jonkin verran matkaa täyteen irtiottoon kivihiilestä. Tänä vuonna toteutamme kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja syöttöjärjestelmäinvestoinnin, jonka myötä nelosyksikön kivihiilen käytön normaalitilanteissa on määrä loppua ja osuutemme osana kiertotalouden toimintaketjua vahvistua. Tavoittelemme myös investointipäätöstä nelosyksikön hukkalämmön talteenottoon liittyen luoden samalla mahdollisuuden meriveden lämmön hyödyntämiselle.

Kivihiilivapaus ei ole pelkästään investointeja vaan myös uusien toimintatapojen opettelua sekä kiertotalouden täysimääräistä hyödyntämistä. Sen lisäksi, että olemme opetelleet uutta tekniikkaa, olemme harjoitelleet meille uusien polttoaineiden hyödyntämistä. Keväällä 2020 teimme koepoltot biohiilellä nyt jo suljetussa kakkosyksikössä, ja kevään 2021 aikana jatkamme koepolttoja erilaisilla meille uusilla biopolttoaineilla testaten merilogistiikkaa sekä satamasta voimalaitokselle kulkevan kuljettimen toimintaa uusilla jakeilla. Katsomme jo tulevaisuuteen ja uusiin mahdollisiin biojalostamojen sivuvirtoihin.

Kivihiilestä luovuttaessa on syytä muistaa myös energiahuollon huolto- ja toimintavarmuusnäkökulma; Kivihiili ei ole aikanaan sattumalta valikoitunut suurten yhdyskuntien polttoaineeksi. Vaikka nyt pyrimme siitä pois, ja syystä pyrimmekin, muutos tulee väistämättä heikentämään energiavarmuutta, jos sen eteen ei jatkossa tehdä toimenpiteitä. Tähän työhön suhtaudumme yhtä vakavasti kuin päästöjen vähentämiseen.

Kiitos erinomaisesti sujuneesta vuodesta 2020 TSE:n henkilöstölle, Turku Energian laitoksia operoivalle henkilökunnalle, TSE:n polttoainehuollosta vastaavan polttoaineketjun henkilöstölle sekä kaikille muille laitetoimittajille ja alihankkijoille, jotka ovat matkassamme mukana. Kiitos myös omistajille, jotka yhdessä ovat vieneet Turun seudun energiantuotannon kehitystä eteenpäin määrätietoisesti ja etulinjassa. Tästä on hyvä jatkaa tulevan vuoden haasteisiin – maailma ei ole vieläkään valmis.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
TSE

Kierrätyspolttoaineet korvaavat kivihiilen Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä 2022 alkaen

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on sopinut kierrätyspolttoainetoimituksista (SRF) vuosille 2021-2026. Sopimukset kattavat 50 000 – 80 000 tonnin vuotuisen kierrätyspolttoaineen toimitusmäärän Naantalin voimalaitoksen nelosyksikköön ja ne korvaavat lopun kivihiilen käytön nelosyksikön tuotannossa vuodesta 2022 alkaen. TSE solmi sopimukset muun muassa Delete Ympäristöpalvelut Oy:n ja Fortum Waste Solutions Oy:n kanssa.

Sopimusten myötä hyötykäyttöön saadaan kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamatonta jaetta.

”Nyt tehdyt hankintasopimukset ovat yksi osa niitä toimenpiteitä, joilla TSE muokkaa tuotantoaan tulevaisuuden energiantuotantojärjestelmän vaatimuksiin kiertotalouden ehdoilla energian huolto- ja toimitusvarmuutta unohtamatta. Tulevaisuuden energiajärjestelmässä resurssitehokkuudella ja kiertotalouden ehdoin toimivalla, eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tulee olemaan ratkaiseva merkitys. Tästä hyvänä esimerkkinä on ketju Meyerin Turun telakalta TSE:n voimalaitokselle ja takaisin. Telakalla laivanrakennuksesta syntyvä kierrätykseen kelpaamaton, mutta polttoon soveltuva jäte ohjautuu Ekopartnereiden kautta TSE:lle Naantaliin energiantuotannossa hyödynnettäväksi ja kaukolämpö voimalaitokselta takaisin telakan tarpeisiin Turku Energian toimittamana”, kertoo TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell.

TSE ja Ekopartnerit Turku Oy, joka on Fortum Waste Solutions Oy:n tytäryhtiö, ovat jo aiemmin sopineet TSE:n kanssa käytöstä poistetun, ei-jätteeksi luokiteltavan puun toimituksista polttoaineeksi.

”On hienoa, että yhteistyö saa jatkoa kierrätyspolttoainetoimitusten osalta ja Turun seudulla paikallisesti syntyvä kierrätyskelvoton jäte saadaan hyödynnettyä energiaksi mahdollisimman lähellä minimoiden logistiikkaketjun hiilijalanjälki”, kommentoi Ekopartnerit Turku Oy:n toimitusjohtaja Kalle Mäki.

”Toiminta-ajatuksemme on luoda lisäarvoa yrityksille mahdollistamalla niiden tuottamien jätejakeiden mahdollisimman korkean hyödyntämisaste. Merkittävää lisäarvoa syntyy myös siitä, että kierrätyskelvoton loppujae ohjautuu sellaiseen energiahyötykäyttöön, jossa se korvaa fossiilisia polttoaineita”, kertoo materiaalipäällikkö Jani Lankila Delete Ympäristöpalvelut Oy:stä.

TSE toteuttaa parhaillaan voimalaitoksella investointia SRF:n syöttölaitteistoon, joka mahdollistaa 10 prosentin kierrätyspolttoaineen osuuden TSE:n tuotannossa. Investoinnin on määrä valmistua lämmityskaudelle 2021-2022.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tänään sulkenut lopullisesti Naantalin voimalaitoksen kaksi vanhinta kivihiilikäyttöistä yksikköään, vuonna 1960 valmistuneen ykkösyksikön ja vuonna 1964 valmistuneen kakkosyksikön. Laitosten sulkeminen on merkittävä askel TSE:n matkalla kohti kivihiiletöntä energiantuotantoa. TSE:n tavoitteena on luopua kivihiilestä energiantuotannossaan vuoteen 2025 mennessä, ja se on tehnyt viime vuosina merkittäviä investointeja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Naantalin voimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksikön yhteenlaskettu sähköntuotantoteho oli 220 MW ja ykkösyksikkö toimi viimeiset vuodet Fingridin tehoreservilaitoksena. Kakkosyksiköllä tuotettiin myös kaukolämpöä. Molempien yksiköiden prosessit erotetaan turvalliseen tilaan, ja lopullinen laitosten purku tehdään myöhemmässä vaiheessa. Yksiköt ovat tulleet teknisesti elinkaarensa päähän lähes 60 käyttövuoden jälkeen, ja ovat jääneet vähälle käytölle monipolttoainevoimalaitoksen eli Naantalin nelosyksikön valmistuttua vuonna 2017.

– Olemme jo pitkään kohdistaneet investointimme ja toimenpiteemme ratkaisuihin, jotka edistävät kivihiilestä luopumistamme ja hiilidioksidipäästöjemme vähentämistä ja kiivas investointitahti jatkuu edelleen, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Yksiköiden sulkemisella ei ole henkilöstövaikutuksia. TSE:n tuotantolaitosten operoinnista vastaa Turku Energia, ja täten myös Naantalin ykkös- ja kakkosyksikön käyttövastuu on ollut Turku Energialla.

Sulkemisten jälkeen Naantalin voimalaitoksella sähköä ja kaukolämpöä sekä höyryä tuottaa uusin, vuonna 2017 valmistunut monipolttoaineyksikkö, joka käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoaineita toimien päätuotantolaitoksena sekä kivihiilikäyttöinen kolmosyksikkö.

TSE on investoinut viime vuosina useisiin kivihiiltä korvaaviin ratkaisuihin kuten vuonna 2017 valmistuneeseen monipolttoainevoimalaitokseen, biopolttoaineiden kuljetinjärjestelmään ja savukaasulauhduttimeen. Kesäkuun alussa TSE ilmoitti investoivansa myös kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja syöttölaitteistoon, jonka myötä kivihiilestä voidaan luopua polttoaineena kokonaan myös monipolttoaineyksikössä vuonna 2022.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt investointipäätöksen kierrätyspolttoaineiden vastaanotto- ja käsittelylaitteiston hankinnasta Naantalin voimalaitokseen. Investoinnin myötä TSE:llä on valmius luopua kivihiilen käytöstä nelosyksikössä vuoden 2022 aikana ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät investoinnin myötä vuositasolla yli 60 000 tonnia. Hankintojen kokonaisarvo tulee olemaan yli 15 miljoonaa euroa ja rakennusaikana hankkeen työllistävyys on noin 60 henkilötyövuotta.

Investointi toteutetaan vuosien 2020−2021 aikana ja kierrätyspolttoaineiden käytön on määrä alkaa syksyllä 2021. TSE:n Naantalin voimalaitoksen ympäristölupa mahdollistaa 80 000 tonnin vuotuisen kierrätyspolttoaineiden määrän hyödyntämisen. Hyödynnettävä kierrätyspolttoaine tulee olemaan pääosin kotimaista kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä jätteestä valmistettua hyvälaatuista, esimerkiksi pakkaus- tai purkujätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta.

TSE tavoittelee kivihiilestä luopumista vuoden 2022 aikana Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä ja kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä. Jo aiemmin TSE on tehnyt päätöksen kahden vanhimman kivihiiltä polttoaineena käyttävän yksikön sulkemisesta tulevana kesänä ja TSE:n hiilidioksidipäästöt tulevat vähentymään aiemmin tehtyjen investointipäätösten myötä kymmeniä prosentteja jo ennen kierrätyspolttoaineiden käytön aloittamista.

− Tämä investointipäätös mahdollistaa Naantalin nelosyksikön polttoainepohjan muuttamisen kokonaan kivihiilivapaaksi ja ilmentää omistajien tahtotilaa kivihiilivapaasta ja kiertotalouden ehdoin toteutetusta energiantuotannosta Naantalin voimalaitoksella, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Kivihiili jää nelosyksikössä varapolttoaineeksi turvaamaan tuotantoa häiriötilanteissa.

− Samanaikaisesti, kun vähennämme kivihiilen käyttöä siitä ennen pitkää luopuen, tulee operatiivinen toimintavarmuus sekä energiahuollon huoltovarmuus säilyttää kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää varautumista erilaisiin polttoaineiden saatavuushäiriöihin ja kivihiili on toistaiseksi toimivin vaihtoehto tähän tarkoitukseen, toteaa Henell.

Päälaitetoimituksesta on sovittu Raumaster Oy:n kanssa. Raumasterin toimitus sisältää muun muassa SRF:n vastaanottoaseman, syöttösiilon ja kuljettimet.

− Tämä tilaus jatkaa TSE:n ja Raumasterin pitkäaikaista yhteistyötä polttoaineiden käsittelyjärjestelmissä, ja vahvistaa Raumasterin markkinaosuutta kierrätyspolttoaineiden käsittelylaitteiden toimittajana. Vastaavat projektit tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, kun energiayhtiöt pyrkivät vähentämään päästöjä ja pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista, sanoo Raumaster Oy:n toimitusjohtaja Kari Pasanen.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Kari Pasanen, toimitusjohtaja, Raumaster Oy
puh. 040 512 0664
kari.pasanen@raumaster.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Raumaster on juuriltaan raumalainen teknologiakonserni, joka toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle maailmanlaajuisesti.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt investointipäätöksen biopolttoaineiden vastaanotto- ja käsittelylaitteiston laajentamisesta Naantalin voimalaitoksella. Investointi mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen Naantalin nelosyksikössä eli monipolttoainevoimalaitoksessa sekä vähentää yli 40 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuositasolla. Investoinnin kokonaisarvo on noin miljoona euroa.

Laajennus toteutetaan kesän aikana ja sen on määrä olla käytössä ennen seuraavaa talvikautta.

TSE tavoittelee kivihiilestä luopumista vuoden 2022 aikana nelosyksikössä ja kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä.

”Kivihiilestä luopumisen myötä pienenevät myös toimintamme hiilidioksidipäästöt. Tämä investointi mahdollistaa osaltaan yli 40 000 tonnin päästövähennykset vuositasolla vastaten yli viittä prosenttia TSE:n vuotuisista hiilidioksidipäästöistä”, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Nelosyksikön valmistuessa vuonna 2017 biopolttoaineiden osuus käytettävistä polttoaineista oli noin 50 %. Tänä vuonna puuperäisten polttoaineiden osuus on jo yli 70 %.

”Samanaikaisesti, kun vähennämme kivihiilen käyttöä, tulee operatiivinen toimintavarmuus säilyttää kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää investointeja myös polttoaineiden saatavuuden varmistamiseen, ja nyt tehtävä investointi palvelee myös tätä tavoitetta”, toteaa Henell.

Päälaitetoimituksesta on sovittu Raumaster Oy:n kanssa. Raumasterin toimitus sisältää muun muassa biomassan vastaanottotaskun ja kuljettimet.

Lisätietoja:
Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Raumaster on juuriltaan raumalainen teknologiakonserni, joka toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle maailmanlaajuisesti.