5.4.2019

Energiavirasto julkaisi juuri viime vuoden todennetut hiilidioksidipäästöt. TSE on yhtenä Suomen suurimmista energiantuotantoyhtiöistä päästötilastojen kärkipäässä. Se kertoo toisaalta siitä, että tuotantovolyymimme on merkittävä ja toisaalta siitä, että tekemistä vielä riittää. Erityisesti tilasto kuitenkin kertoo, että tuotantostrategiamme on tuottanut tulosta päästöjen vähentymisessä – TSE:n todennetut päästöt olivat vuonna 2018 lähes 30 % pienemmät kuin edellisenä vuonna ja 40 % pienemmät kuin vuonna 2016! Vastaamme yli 200 000 asukkaan asuttamien kiinteistöjen peruslämmön tuotannosta, tuotamme höyryä teollisuudelle sekä merkittävän määrän sähköä – vuosi vuodelta päästöjä vähentäen.

Meiltä odotetaan energiateollisuuden vuosikymmenten investointiaikajänne huomioon ottaen erittäin nopeita ja taloudellisessa mielessä suuria päätöksiä päästöjen vähentämisessä. TSE:n näkökulmasta on vastuullista tutkia myös ne vaihtoehdot, jotka eivät edellytä välittömiä investointeja uusiin tuotantolaitoksiin, vaan olisivat toteutettavissa nykyistä järjestelmää kehittämällä ympäristöystävällisempään suuntaan taloudellisesti kestävällä tavalla. 

Tutkimme parhaillaan biohiilen hyödyntämismahdollisuuksia Naantalin vuonna 1972 valmistuneessa ja vuonna 2015 modernisoidussa, kivihiiltä polttoaineena käyttävässä kolmosyksikössä. Osana selvitystyötä toteutamme tämän vuoden kuluessa polttokokeet biohiilellä. Biohiili on lämpökäsiteltyä biomassaa, ja se on hiilidioksidipäästötön biopolttoaine. Sen käytön ehdottomana taloudellisena edellytyksenä on, että se olisi hyödynnettävissä ilman merkittäviä investointeja kolmosyksikössä ja kestäisi varastointia ulkona, kuten fossiilinen hiili.

Vastuullista kapasiteetin kehittämistä ovat myös muut tänä vuonna meneillään olevat Naantalin uusimman eli nelosyksikön investoinnit, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen asteittain, energiatehokkuuden parantaminen ja lopulta kivihiilestä luopuminen kokonaan. Investoimme tänäkin vuonna merkittävästi uuteen vuonna 2017 valmistuneeseen monipolttoainevoimalaitokseemme muun muassa energiatehokkuutta parantavan savukaasulauhduttimen muodossa.

Biohiilen käytön etuna olisi se, että säästyisimme, tai ainakin lykkäisimme myöhäisempään ajankohtaan niitä investointipäätöksiä, jotka edellyttävä teknologialta vielä kehittymistä. Toisaalta biohiili edesauttaisi TSE:n, ja myös valtakunnan energiahuoltovarmuuden näkökulmasta arvokkaan vastapainekapasiteetin säilyttämistä. Tämän vuoden selvitystyön jälkeen olemme teknisten ratkaisuiden osalta viisaampia, olisiko tästä yhdeksi ratkaisuksi kivihiilestä luopumiseksi ja välivaiheeksi hiilidioksidineutraaliin energiajärjestelmään siirtymisessä.

Varmaa on se, että yksikään ratkaisu, joka nyt tehdään, ei ole lopullinen. Teknologia kehittyy ja luo meille koko ajan uusia keinoja päästä hiilidioksidineutraaliin energiajärjestelmään, kuitenkin niin, että perustehtävämme – yhdyskunnan ja teollisuuden energiantarpeen täyttäminen – tulee täytettyä. Matkalla tarvitaan moninaisia vaiheita, ja osa niistä on välivaiheita ja osa pysyvämpiä. Suunta on kuitenkin eteenpäin.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
Turun Seudun Energiantuotanto Oy

1.4.2019

Tilanne aiheutti savun kertymistä kytkinhuoneeseen. Turun pelastuslaitos kävi tarkastamassa tilanteen. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja tai suuria materiaalisia vahinkoja.

Tuotamme kaukolämpöä, sähköä ja prosessihöyryä biopolttoaineilla, jalostamokaasulla, turpeella ja kivihiilellä. Tämän lisäksi merkittävä osa kaukolämmön tuotannostamme perustuu lämpöpumpuilla jätevedestä otettavan lämmön hyödyntämiseen. Lähivuosien suurena haasteena on pyrkimys pois kivihiileen perustuvasta tuotannosta. Tämän vuoden merkittävimpänä askeleena tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme päättäneet investoida savukaasulauhduttimeen, jonka myötä neljännen eli uusimman voimalaitosyksikkömme kaukolämpöteho kasvaa 30 % kasvattamatta kuitenkaan polttoaineen käyttöä.

Energiatehokkuuteen investoimalla rajoitamme tehokkaasti oman toimintamme ympäristövaikutuksia ja hyödynnämme täysimääräisesti energiansäästöpotentiaalin, mitä toiminnassamme on. Lisähyötynä investoinnista saamme merkittävän säästön raakaveden käytössä, kun käsittelemme syntyvän lauhteen siten, että voimme korvata sillä voimalaitosten ja kaukolämpöverkon tarvitsemaa raakavettä.

Pyrkimykset vähentää hiilen käyttöä suhteellisen nopeallakin aikataululla vaativat moninaisia keinoja, jotka eivät kaikki ole valitettavasti täysin päästöttömiä. Yhtenä keinona vähentää kivihiilen käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä, on ottaa käyttöön kivihiiltä vähempipäästöisiä polttoaineita, mikä vie polttoainejakaumaamme oikeaan suuntaan, vaikkakaan ei takaa vielä täyttä hiilidioksidineutraaliutta.

TSE:lla on suunnitelmana ottaa kuluvan vuoden aikana käyttöön asfalteeni, joka on öljyjalostuksen sivutuotteena syntyvää raskas, kiinteä öljytuote. Kivihiileen verrattuna asfalteenin lämpöarvo on noin 1,5 kertainen vähentäen tarvittavan polttoaineen määrää ja sitä kautta polttoaineiden varastointitarvetta ja kuljetuksia sekä vähentää kivihiilen tuontia. Hiilidioksidipäästöt asfalteenilla ovat noin 10-15 % pienemmät kivihiileen verrattuna. Asfalteeni tulee korvaamaan lähes puolet Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen ensi vuoden jälkeen jäljelle jäävästä kivihiilen käytöstä.

Sen ominaisuudet ja soveltuvuus energiantuotantoon on testattu VTT:llä ja laitetoimittajan muilla voimalaitoskattiloilla. Testeissä on selvitetty myös ympäristönäkökohdat. Uudessa monipolttoainevoimalaitoksen kattilassa asfalteeni palaa tehokkaasti ja hallitusti, ja sen palamistuotteet ovat vastaavat kuin muilla käytössä olevilla polttoaineilla. Savukaasut puhdistetaan voimalaitoksen nykyisellä tehokkaalla savukaasujen puhdistusjärjestelmällä. Asfalteenin käsittelylaitteistojen tekniikka vastaa puolestaan tuotteen ominaisuuksien edellyttämiä turvallisuusvaatimuksia, ja esimerkiksi pölyräjähdysluokka on heikko/normaali, mikä on sama kuin kivihiilellä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakia kivihiilen käytön kieltämiseksi. Me TSE:ssa teemme hartiavoimin töitä edistääksemme kestävää energiantuotantoa niin ympäristön kuin turvallisuudenkin kannalta, ja otamme askelia kohti kivihiilivapaata ja hiilidioksidineutraalia tuotantoa. Toiset askeleemme ovat pienempiä kuin toiset, mutta suunta on kirkas ja tavoite on selkeä. Kaikkia tavoitteita emme tavoita yhdessä yössä, mutta seuraavat askeleemme ovat jo suunnitteilla. Ja tämän vuotiset investoinnit toteutuksessa.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
Turun Seudun Energiantuotanto Oy

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt päätöksen savukaasulauhduttimen hankinnasta Naantalin voimalaitoksen monipolttoainevoimalaitosyksikköön. Lauhdutin otetaan käyttöön vuoden 2019 lopussa, ja se lisää valmistuessaan yksikön kaukolämmön tuotantotehoa 30 prosenttia eli 60 megawattia (MW) lisäämättä kuitenkaan polttoaineiden kulutusta. Vuoden 2019 aikana otetaan käyttöön myös uusi, kivihiiltä korvaava polttoaine, asfalteeni.

Savukaasulauhduttimella tuotettu lämpö korvaa pääosin aiemmin kivihiilellä tuotettua lämpöä. Investoinnin kustannusarvio on 16 M€.

– Investointi savukaasulauhduttimeen on merkittävä asia Naantalin voimalaitoksen energiankäytön tehostamisessa. Yhdessä asfalteenin polttoainekäytön aloittamisen kanssa otamme jälleen askeleen kohti kivihiiletöntä energiantuotantoa Naantalissa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä ennen kuin voimme luopua kivihiilestä kokonaan. Kivihiilen käytön kieltävän lain yhteydessä on puhuttu tukijärjestelmästä niille yhtiöille, jotka luopuvat hiilen käytöstä nopeutetusti. Odotamme tämän konkretisoitumista ennen seuraavia päätöksiä, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell. 

Savukaasulauhduttimen toiminta perustuu biopolttoaineiden polton tuottaman kostean savukaasun lauhdutuksesta syntyvän energian hyödyntämiseen. Lauhduttimen avulla saadaan aikaisemmin hukkaan mennyt energia talteen. Lauhduttamalla talteen otettavan energian määrä on vuodessa noin 250–300 gigawattituntia (GWh). Määrä vastaa noin 600 kerrostalon kuluttaman lämmön määrää vuodessa. Samassa yhteydessä investoidaan vedenkäsittelyjärjestelmään. Lauhduttimen tuottama vesi kerätään talteen, käsitellään ja hyödynnetään uudestaan prosessivetenä raakaveden sijaan.

Laitoksella otetaan vuoden 2019 aikana käyttöön myös uusi, kivihiiltä korvaava polttoaine, asfalteeni. Asfalteeni tulee korvaamaan lähes puolet Naantalin laitoksen monipolttoaineyksikön jäljellä olevasta kivihiilen käytöstä. Asfalteeni on öljypohjainen tuote, jota syntyy Nesteen Kilpilahden öljynjalostamon prosessin sivutuotteena. Sen hiilidioksidipäästöt ovat kivihiiltä pienemmät ja aikaisemmat käyttökokemukset muilla laitoksilla todentavat sen soveltuvan erinomaisesti kivihiilen korvaamiseen kiertopetikattilassa.

Sekä savukaasulauhdutin-investoinnin päälaitetoimituksen että asfalteenin käytön vaatimat muutokset voimalaitoksen polttoaineensyöttöjärjestelmään toteuttaa Valmet. Asfalteenin TSE:lle toimittaa Neste Oyj.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy 
puhelin 044 723 7152 
maija.henell@tset.fi

Jouni Kinni, Myyntipäällikkö, Projektit, EMEA, Sellu ja energia -liiketoimintalinja, Valmet

tel. +358 40 062 3610

 jouni.kinni@valmet.com

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) investoima biopolttoaineen kuljetinjärjestelmä on otettu käyttöön. Uuden järjestelmän myötä biopolttoaineiden kokonaismäärä Naantalin monipolttoainevoimalaitoksessa nousee 70 prosenttiin. Järjestelmä mahdollistaa biopolttoaineiden laivakuljetukset ja laajentaa merkittävästi TSE:n biopolttoaineiden hankinta-aluetta.

Kuljetinjärjestelmä kulkee Naantalin satamasta voimalaitoksella sijaitsevaan varastoon. Ensimmäinen uuden 600 metriä pitkän kuljetinjärjestelmän kautta tuotu kuorma purettiin maanantaina 29.10. Uuden kuljetinjärjestelmän myötä monipolttoainevoimalaitoksen käyttämän biopolttoaineiden kokonaismäärä nousee vuositasolla lähes 2000 gigawattituntiin.

– Biopolttoaineen osuus monipolttoainevoimalaitoksella on tällä hetkellä noin 50 % kokonaispolttoaineen määrästä. Kuljetinjärjestelmän myötä pääsemme harppauksella eteenpäin tavoitteissamme lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä, kun laitoksen biopolttoaineen määrä nousee 70 prosenttiin, kertoo operointipäällikkö Sanna Alitalo TSE:stä.

Valtaosa laitoksen polttoaineesta on edelleen peräisin kotimaisilta lähituottajilta. Meriteitse biopolttoainetta tuodaan Baltiasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Laivakuormia saapuu aluskoosta riippuen 30–40 vuodessa ja kuormien koko on 7 000–25 000 irtokuutiota (i-m³). Polttoaine on kokopuu- tai rankahaketta ja metsätähdehaketta, josta suurin osa kuljetetaan suoraan polttoon.

Kuljetinjärjestelmän toimitti BMH Technology Oy. Investoinnin arvo on noin 12 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Sanna Alitalo, operointipäällikkö, Turun Seudun Energiantuotanto Oy 
puhelin 040 868 4003
sanna.alitalo@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

DI, eMBA, Maija Henell on nimitetty Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2019 alkaen. Henell siirtyy TSE:n palvelukseen Savon Voima Oyj:n kaukolämmön ja sähköntuotannon liiketoimintajohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut viimeiset viisi vuotta.

Ennen liiketoimintajohtajan tehtävää Henell on toiminut mm. suunnittelupäällikkönä Savon Voimassa.

– Toivotan Maijan lämpimästi tervetulleeksi Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtajaksi. Maija tuo meille mukanaan vahvaa osaamista ja hyviä näkemyksiä tulevaisuutta ajatellen. Samalla haluan kiittää Tapania merkittävästä panoksesta Turun Seudun Energiantuotannon ja Naantalin voimalaitoksen kehittämisessä, sanoo TSE:n hallituksen puheenjohtaja Timo Piispa Fortumilta.

Turun Seudun Energiantuotannon nykyinen toimitusjohtaja Tapani Bastman siirtyy eläkkeelle 1.4.2019.

Lisätietoja:

Timo Piispa, hallituksen puheenjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy

puh. 050 453 2758

Sähköposti: timo.piispa@fortum.com

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) uusi monipolttoainevoimalaitos vihittiin tänään käyttöön Naantalissa. Uusi voimalaitos korvaa osittain Naantalin vanhan noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Uusi laitos vähentää vuonna 2018 TSE:n energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 420 000 tonnia vuodessa. Vuodesta 2019 alkaen laitos käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoaineita.

Monipolttoainevoimalaitos tuottaa vuodessa 1400 gigawattituntia kaukolämpöä, 200 gigawattituntia prosessihöyryä ja 800 gigawattituntia sähköä. Käyttöönottovaiheessa biopolttoaineen osuus on käytetyistä polttoaineista vuositasolla noin 45 prosenttia. Vuonna 2018 rakennettavan kuljetinjärjestelmän myötä biopolttoaineiden osuus nousee 60–70 prosenttiin, ja samalla biopolttoaineesta tulee laitoksen pääpolttoaine. Biopolttoainetta tuodaan sekä lähialueilta että vuoden 2019 alusta alkaen myös meriteitse pääosin Baltiasta. Lisäksi laitoksen polttoaineesta noin kaksi prosenttia on jalostamokaasua.

Huhtikuussa 2015 alkaneet laitoksen rakennustyöt toteutettiin ns. allianssimallilla. Laitos oli ensimmäinen teollisuuskohde Suomessa, jossa sovellettiin allianssimallia. Laitoksen työmaa palkittiin vuonna 2016 Rakennuslehden Vuoden työmaa -palkinnolla.

–  Projekti eteni kokonaisuudessaan erinomaisesti. Laitos valmistui aikataulussaan, kustannukset alittuivat lähes 20 miljoonalla eurolla ja silti laadusta ei tingitty. Myös työturvallisuus säilyi hyvänä koko projektin ajan. Laitoksen polttoaineena käytettävän kotimaisen biopolttoaineen hankinta tuo Turun talousalueelle lähes 30 miljoonan euron vuositulot ja vaikuttaa näin ollen positiivisesti alueen työllisyyteen, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Naantalin voimalaitoksen siirtyminen kivihiilestä suureen määrään uusiutuvaa energiaa on Fortumille merkittävä ja konkreettinen askel kohti hiilineutraalia tuotantoa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

–  Edistämme yhdessä yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Fortumin ja Turun seudun toimijoiden yhteisten ratkaisujen avulla pienennämme tämän alueen ekologista jalanjälkeä ja toimimme edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo johtaja Timo Piispa Fortumista.

Laitoksen valmistumisen myötä lähes puolet Turun seudun kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Laitos tulee vähentämään Turku Energian kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä vuositasolla 210 000 tonnia, eli noin 30 prosenttia vuoden 2016 päästöihin verrattuna.Naantalin uudella voimalaitoksella on merkittävä rooli uusiutuvien energianlähteiden lisäämisessä lämmön ja sähkön tuotannossamme. Tavoitteenamme on, että yli puolet

–  myymästämme sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Uusi laitos vie meidät jo hyvin lähelle tämän tavoitteen toteutumista, ellei ylikin, sanoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.

Laitoksen rakennustöiden päätoteuttajana oli rakennusyhtiö YIT ja suunnittelijoina A-insinöörit ja Insinööritoimisto AX-LVI. Laitoksen kattilan toimitti Valmet Oyj, laitoksen höyryturbiinin toimitti Siemens Osakeyhtiö ja laitoksen polttoaineen vastaanotto­– ja käsittelylaitteet toimitti Raumaster Oy. 

Lisätietoja antavat:

Toimitusjohtaja Tapani Bastman, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 040 577 8122
Sähköposti: tapani.bastman@tset.fi

Johtaja Timo Piispa, Fortum 
puh. 050 453 2758
Sähköposti: timo.piispa@fortum.com

Toimitusjohtaja Timo Honkanen, Turku Energia
puh. 050 5573 133
Sähköposti: timo.honkanen@turkuenergia.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5% ), Turku Energia (39,5%) ja kaupungit Raisio (5%), Naantali (3%), Kaarina (3%).

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) ja Neste Oyj:n Naantalin jalostamo ovat solmineet sopimuksen jalostamokaasun toimittamisesta TSE:n Naantalin voimalaitokselle.  Kaasulla tuotetun energian arvioitu määrä on suuruusluokkaa 80 gigawattituntia (GWh) vuodessa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia (3 %) uuden monipolttoainevoimalaitoksen polttoainemäärästä.  Kaasun toimitukset on tarkoitus aloittaa marraskuussa 2017.

Nesteen Naantalin jalostamon prosessissa syntyy myös kevyttä kaasua, jota sopimuksen mukaisesti toimitetaan Naantalin voimalaitoksen kattiloihin höyryn tuottamiseksi. Kaasun siirtämiseen ja polttamiseen tarvittavat investoinnit jäävät pieniksi muodostuen lähinnä kolmos- ja neloskattiloiden poltinmuutoksista. Tarvittava siirtoputkisto on jo olemassa.

– Sopimus on merkittävä ajatellen jalostamon ja voimalaitoksen tiivistä ja pitkäaikaista yhteistyötä. Nesteen toimittama kaasu hyödynnetään voimalaitoksellamme korkeapaineisen höyryn tuottamiseen ja se palautetaan matalapaineisena höyrynä Nesteelle heidän jalostamoprosessin energialähteeksi. Jalostamme kaasusta osittain myös sähköä.  Kokonaisuutena erinomainen esimerkki kaikkia hyödyntävästä yhteistyöstä, toteaa toimitusjohtaja Tapani Bastman Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä.

Laitokselle poltettavaksi tuotava kaasu korvaa kokonaisuudessaan Naantalin voimalaitoksen käyttämää kivihiiltä polttoaineena.

– Naantalin jalostamolla toteutettujen muutosten yhteydessä tuli tarjolle energiantuotantoon sopiva kaasujae. TSE on luonteva yhteistyökumppani sen hyödyntämiseen. Siirtoputkistokin oli jo valmiiksi olemassa laitosten välillä. Sopimus jalostamokaasun hyödyntämisestä voimalaitoksella vahvistaa entisestään voimalaitoksen ja jalostamon pitkäaikaista yhteistyötä ja mahdollistaa myös jalostamon höyrytoimituksen kasvattamisen aiempaa suuremmaksi, kertoo tuotantojohtaja Jukka Kanerva Neste Oyj:n öljytuotteista.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Tapani Bastman, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puhelin 040 577 8122
tapani.bastman@tset.fi

Tuotantojohtaja Jukka Kanerva, Neste Oyj
puhelin 050 458 7489
jukka.kanerva@neste.com

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tehnyt päätöksen biopolttoaineen kuljetinjärjestelmään investoimisesta. Kuljetinjärjestelmä tulee kulkemaan Naantalin satamasta voimalaitoksella sijaitsevaan varastoon.  Järjestelmä mahdollistaa biopolttoaineiden laivakuljetukset ja tulee siten laajentamaan merkittävästi biopolttoaineiden hankinta-aluetta sekä avaamaan uusia hankintakanavia. Uuden järjestelmän myötä biopolttoaineiden kokonaismäärä uudessa monipolttoainevoimalaitoksessa nousee 60–70 prosenttiin.

Investoinnin arvo on noin 14 miljoonaa euroa. Järjestelmän toimittajasta on parhaillaan menossa julkisen hankintalain mukainen tarjouskilpailu.  Toimittaja tullaan valitsemaan syyskuun aikana.

Uuden kuljetinjärjestelmän myötä monipolttoainevoimalaitoksen käyttämän biopolttoaineiden kokonaismäärä nousee 60–70 prosenttiin eli vuositasolla noin 1700 gigawattituntiin.

– Tämän päivän hiilen hinnalla ja hiilen verotuksella järjestelmä on kannattava. Tuoduilla biopolttoaineilla tuotettu 500–600 gigawattituntia vastaa lähes 100 000 tonnia hiiltä, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman sanoo.

Biopolttoaineen toimittajista tai laivauksista ei ole tehty päätöksiä. Neuvottelut niiden osalta alkavat syksyn aikana.

– Järjestelmän rakentaminen kestää reilun vuoden. Tavoitteenamme on, että ensimmäiset laivaukset tulevat marraskuussa 2018. Satamalaiturin koko tulee rajoittamaan yksittäisten laivojen kokoa siten, että todennäköisesti suurimmat yksittäiset tuontierät ovat noin 30 000 kuutiota. Laivakuljetukset rytmitetään siten, että sataman muu toiminta jatkuu häiriöttömästi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Tapani Bastman 
puhelin 040 577 8122
tapani.bastman@tset.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) rakentaman uuden monipolttoainevoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin Naantalissa 22. huhtikuuta 2016. Allianssimallilla rakennettava CHP-voimalaitos korvaa osittain Naantalin vanhan noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Sähköä ja lämpöä tuottavan uuden voimalaitoksen keskeisiä tavoitteita on lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Rakennustyöt ovat edenneet Naantalissa suunnitellusti. Turbiinilaitoksen ja yhteisten laitteiden rakennusten katto- ja seinäelementit on lähes kokonaan asennettu ja harjakorkeus on saavutettu. Töitä tehdään jo kaikissa kerroksissa. Polttoaineen käsittelyalueella seulomon, A-ladon, vastaanotto-rakennuksen ja autovaa’an betonirakenteet ovat valmistuneet. Työn alla on hiilisiilon ja -seulomon betonirakennetyöt. Myös olemassa olevaan voimalaitokseen liittyvät työt ovat alkaneet. Päivittäinen työntekijävahvuus työmaalla on keskimäärin 170 henkilöä.

Rakennustöistä vastaa allianssiryhmittymä POLTE, johon kuuluu TSE:n lisäksi A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT. Hankkeen toteutusvaihe päättyy voimalaitoksen valmistumiseen vuonna 2017, mistä jatkuu takuuvaihe vuoteen 2019 saakka. Hanke on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuuden rakennushanke. Tähän mennessä allianssimallia on hyödynnetty lähinnä muutamissa julkisissa infrahankkeissa sekä koulu- ja sairaalahankkeissa.

”Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja allianssi on osoittautunut käytännössä hyväksi tavaksi toimia. Hankkeen ”big roomissa” työmaatoimiston keskiössä on tehty noin 100 kustannuksiin, aikatauluun, turvallisuuteen, laatuun tai ympäristöön myönteisesti vaikuttavaa ideaa tai innovaatiota. Allianssi toteutusmuotona mahdollistaa rakennusalan pysähtyneen tuottavuuden ja parjatun laadun paranemisen, kun osapuolet yhdessä sitoutuvat tavoittelemaan erinomaisia tuloksia. Toiminnallisten tavoitteiden on todettu toteutuvan alliansseissa perinteistä mallia paremmin”, kertoo liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman YIT:ltä.

”Mielestäni työmaan ilmapiiri on ollut hyvä, ja uusista ideoista on voitu keskustella avoimesti koko rakentamisen ajan. Myös siisteys ja työturvallisuus ovat olleet hyvällä tasolla”, sanoo TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Uudessa CHP-voimalaitoksessa käytetään alan viimeisintä tekniikkaa. Laitoksen biopolttoaineosuus on käynnistysvaiheessa 40 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se myöhemmin 60–70 prosenttiin.  Voimalaitoksen investointikustannus on 260 miljoonaa euroa. TSE:n suurimmat omistajat ovat Fortum (49,5 %) ja Turku Energia (39,5 %), joiden lisäksi paikallisia omistajia ovat myös Raision (5 %), Naantalin (3 %) ja Kaarinan (3 %) kaupungit.

Naantalin harjannostajaisissa puheenvuoron käyttivät toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energiasta sekä POLTE-allianssiryhmittymän puolesta liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman YIT:ltä. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui yli 200 tilaajan ja allianssiryhmittymän sidosryhmää ja työntekijää.